Tekstin ymmärtäminen, tulkinta ja väärinkasitys (Osa 2)
Suomessa puhutaan usein kesärunosta, verkkossa on mm. kesärunon kilpailuja, joiden aihe on kesä. Se muistuttaa minua siitä että, Kiinassa ei puhuta kesärunosta, koska Kiinassa varsinkin etelä Kiinassa aurinko paistaa koko vuosi ja kesän aika on ehkä vähän niin kuumaa; lisäksi kesän aikana monsuuri tuo runsasta sadetta Tyynimereltä maan itään ja kaakkoon osiin, joskus se aiheuttaa tulviaa. Kesä on meille toisaalta runsasta ja elämäniloista aikaa, kuitenkin toisaalta on kuumaa ja myrskyistä. Suoraan sanoen, Kiinan kulttuurissa kesää ei arvioida niin paljon kuin Suomessa. Monien vuosien Suomessa oleskelun varsinkin kahden vuoden Lapissa oleskelun jälkeen olen todella ymmärtänyt mitä kesä tarkoitaa suomalaisille. Suomessa sää on kylmä ja talvi on pitkä ja pimeä, siten kesä on tosi tarkeä asia suomalsisille ja se vaikutaa huomattavasti ihmisin elämätyyliin, Suomen kirjallisuuteen ja kokolaiseen kulttuuriin. Suurin osa suomalaisille lyhyt ja lämmin kesä on vuoden paras kausi, jolloin kaikki kasvit kasvavat mahdollisimman nopeasti. Kesä on valoa, on iloa, on juhlaa, on lomaa, on kesämökkiä, on sinisiä järviä, on maailman ja elämän kaikki ihania asioita; mutta sittenkin kesä on lyhyt mikä jatkuvasti muistuttaa meitä elämän ja kaikkien kauniiden asioiden lyhytaikaisuudesta ja katoavuudesta. Löysin verkkossa ystäväpäivän viestiksi lähetettyjä tekstejä kuten ”Hyvä ystävä on kuin kesä-se on aina toivottu”. Tämän tekstin pohtiessani, minusta tuntuu ihanalta kuitenkin vähän surumieliseltä. Lauseessa on todella paljonpuhuva. Muistan että, Kiinan kulttuurissa, ei käytetä tämmöisen alalogian kuvaamaan ystäävyyden; sen sijaan kiinalaiset pidävät kuvata ystäävyyden kevääksi tai kevätuuliksi. Eikö olekin mielenkiintoista?
Liitän tähän kaksi kesärunoon liittyvää tekstiä. Ensimmäisellä linkillä tavoitetaan Pieni kesäruno (Pihasoitajat, 1974) ja toisella tavoitetaan Prisman mainosviesti:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti